Odotusta, odotusta, odotusta

Tosiaan, jos joku voi mennä pieleen – se menee. Lähdin töistä yli 2 tuntia myöhemmin kuin oli tarkoitus ja – kuten oletinkin – tärkeitäkin juttuja jäi tekemättä. Hevossalmen sillan yli pääsin hiukan neljän jälkeen kun tähtäsin kahden ja kolmen välimaastoon.

Vaikuttaisi siltä, että osuin pahimpaan mahdolliseen ruuhkaan odotellen kuljetusta reilun tunnin tihkusateessa ilman pipoa. Portilta saatiin revitelty pasi-kyyti (josta poistuessa ovia avasi ensimmäinen huutaja) huumekoiran luokse, sitten liikuntasaliin komppanioihin jakoa varten. Oma arpa napsahti toiseen jääkärikomppaniaan, eli käytännössä sotilaspoliisikoulutukseen. Ei ehkä ihan se mitä olisin halunnut, mutta toisaalta en kyllä ehtinyt juurikaan miettiä moisia asioita. Nyt odotellaan haastatteluun ja sitten tupaan.

Tällä erää täältä tähän.