11 tuntia Keski-Euroopassa

Noin kahden ja puolen tunnin päästä istun Blue1:n lentokoneessa, joka vie minut ja noin parikymmentä muuta ilmailutoimittajaa päiväksi Hampuriin, Saksaan.

Kun kutsu muutama viikko sitten tuli, otin sen ilomielin vastaan mm. siitä syystä, että maasta poistuminen on yksinkertaisesti ainoa tapa päästä irti töistä. Syksyn aikana on käynyt epämiellyttävän selväksi se seikka, etten mitenkään ehdi pitää tämänvuotisia lomiani pois ennen armeijaan menoa ja pitämäni "asioidenjärjestelypäivät" eivät kuitenkaan helpota juurikaan stressiä kun tekemistä kuitenkin on koko ajan myös siviilielämän puolella.

Kuntoiluprojektini on epäonnistunut myös surkeasti – ostin pitkälti firman tukeman 5kk kuntosalikortin elokuussa, mutta neljässä kuukaudessa olen "ehtinyt" käyttää sitä yhden käden sormilla laskettavilla käynneillä. Toki työkiireet ja muu stressi ovat oikein hyviä tekosyitä, mutta kyllä tuohon on syytä myös itsessäni.

Toisaalta salilla käyminen on itselleni sama asia kuin töihin meno, mieluiten teen molempia aikaisin aamulla kun ruuhkaa ei vielä ole, joten nuo periaatteessa kumoavat toisensa. Jos menen töihin seitsemän pintaan, en ehdi aamulla salille ja jos menen salille, en vältä töihin mennessäni aamuruuhkaa. Illalla taas sitä on onnellinen edes tunnista tekemättä yhtään mitään ennen kuin pitääkin valmistautua seuraavan päivän koitoksiin – olettaen että olen edes kotonapäin ennen kuin paikallinen kuntosali menee kiinni.

Töissä elämä on tosiaan kulkenut omaa kiireistä polkuaan; asiakasprojekteista olen jo onneksi päässyt eroon ja nyt työn alla ovat enää kesäiseen muuttoon liittyvät sisäiset projektit (edelleenkin!), kaikenlaiset rästissä olevat pikkupuuhat sekä yleiset vastuullani olevien järjestelmien dokumentoimiset kaiken varalta. Noin kolme viikkoa tehokasta työaikaa jäljellä, ei hyvältä näytä.. välipäivät olin ajatellut pitää lomaa, saa nähdä kuinka käy.

Koska autorintamalla minua suhteellisen urhoollisesti palvellut työsuhdeautoni poistuu käytöstäni armeijan alkaessa, on taloudessamme kovasti selvitelty väliaikaisen auton hankintaa. Pointti kuitenkin olisi löytää auto, jolla voisi ajaa vuoden ongelmitta ja sen jälkeen vielä saada kohtuullisesti rahaa takaisin autoa myydessä. Vaihtoehtoja on kartoitettu ja oman pankkineidin kanssa keskusteltu, lähipäivinä olisi tarkoitus viedä yksi ehdokas toiselle, pidemmälle koeajolle ja syynättäväksi.

Mutta nyt suihkuun ja kohti pääkaupunkiseudun suurempaa kansainvälistä lentoasemaa.