Taaskaan ei otsikkoa
On taasen jäänyt blogaaaminen vähän vähemmälle. Olen ollut valitettavan paljon töissä; viime sunnuntainakin 13h.
Kävin tänään kääntymässä Stockalla ja olin hyvin onnellinen siitä, etten mennyt etsimään mitään erikoista, vaan selvisin visiitistä ilman ainuttakaan kassajonoa etc. Sääliksi käy niitä kausiapulaisia, mutta itsepähän ovat osansa valinneet. ;) Ensimmäistä kertaa ties kuinka pitkään aikaan en ostanut Hulluilta päiviltä donitseja, ne ovat kuuluneet vakio-ostoksiin käytännössä niin kauan kuin muistan (joka ei taas välttämättä ole kovin pitkään).
Sain viime viikon tiistaina yhtäkkiä ajatuksen – vai voisiko sanoa jopa vision – joka on hallinnut tämän talouden elämää siitä lähtien. Olin alunperin päättänyt, etten kerro äidille ajatuksesta koska hän ei sitä ymmärtäisi, mutta yllätyin suuresti kun äidin reaktio eilen puhelimessa asian kerrottuani oli varsin positiivinen ja ehkä jossainmäärin jopa kannustava. Kuitenkaan niin varma asia ei vielä ole, että puhuisin siitä julkisesti. Harkitsen parhaillaan kyhääväni tällä samaisella julkaisualustalla vision tiimoilta päiväkirjan, jota en kuitenkaan toistaiseksi julkaise, vaan pidän sen aluksi vain omana apuvälineenä tämän vision historian tallentamisessa. Selvennettäköön tätä salamyhkäistä tarinaa sen verran, että asia liittyy maalliseen mammonaan ja materiaan eli mistään solujakautumisesta ei vielä ole kyse.
Tämä täältä tällä kertaa.
