Ankaraa pohdintaa

Ihmislapsen elämä on sitten hankalaa; mietin juuri olenko jo siinä kunnossa, että jaksaisin olla jokusen tunnin pystyssä töissä ja jos olen, tarvitsenko kolmiolääkettä kestääkseni sen.

Tuon valinnan tekee nimittäin tärkeäksi se, uskallanko rattiin itse vai valitsenko kulkuneuvoksi sellaisen, jossa ratin tai muiden vastaavien kulkuneuvon ohjaamiseen liittyvien vipstaakien takana on oletettavasti joku kulkuneuvon kuljettamiseen sillä hetkellä pätevä henkilö. Vaikka eipä niillä ammattilaisillakaan välttämättä aina ole homma hanskassa oman ajokyvyn suhteen..

Mutta koska olen pyrkinyt avoimesti puhumaan hammaslääkäristä ja itselläni siihen liittyvästä kipupelosta, kirjoitan nyt sitten oman tarinani, josta toivottavasti on apua jollekin joka pähkäilee näiden samojen asioiden kanssa.

Comments are closed.