Elämä voittaa

Kyllä tämä nyt pikkuhiljaa alkaa vaikuttaa sille, että onneksi pahoista peloistani huolimatta työputki ei veny ennätysmittoihin.

Kesäkuussa tuli 25 päivää yhtäjaksoista työputkea täyteen, nyt mittarissa on 21 päivää.. eipäs kun äh, tuohon kun ynnätään vielä ensi viikko mukaan, mittariin napsahtaa 26 päivää. Perhana, ei-niin-miellyttävä ennätyshän tästä kuitenkin tulee.

No, nyt olen kuitenkin löytänyt rajani, käytännössä kolmen viikon työputken vielä jaksaa (3 työviikkoa ja niiden välissä olevat kaksi viikonloppua), kun vain muistaa nukkua, mutta tuon jälkeen väsymys alkaa kyllä jo vaikuttaa – vaikka se ei välttämättä heti työtehossa näkyisikään. Perjantaina ja lauantaina töihin lähteminen oli jo selkeästi hankalampaa kuin aiemmin ja toisaalta nyt myös duuniin keskittyminen alkaa hiukan takkuilla.

Jossain vaiheessa lähitulevaisuudessa pitäisi kai viettää taas kesälomaa.. Kelitkään eivät juuri eroa siitä ajasta, jolloin viimeksi lomailin. ;)