O: nuijanukutus

Vapaaehtoisduuni on sitten ihanaa. Viime viikon lopulla oli sen verran paljon tekemistä (mm. TBO torstaina ja Jokerit-Kärpät matsi HWL-Areenalla perjantaina) että olin jo pitkään odottanut tätä viikonloppua ja sen tarjoamaa mahdollisuutta nukkua. TBO:n jälkeen pääsin nukkumaan kahdelta, ylös ihan vahingossa kahdeksan aikaan (olin nukahtanut virittämättä yhtäkään herätyskelloa kun yleensä tarvitsen niitä kaksi). ;)

No ei tuossa mitään, kyllä kuutisen tuntia baari-illan jälkeen riittää jotenkin kunhan saa jossain vaiheessa nukutua sen kiinni – mutta – torstaina sain mailin siitä, että lauantaiksi tarvitsisi rakentaa yksi pikkuinen tapahtumaverkko. Eli hommiin kukonlaulun aikaan la-aamuna. Kun perjantaina matsin jälkeen pääsin nukkumaan vasta aamuyöstä (lue: nukahdin heti kun pää osui tyynyyn, herätyskelloja virittämättä) ja heräsin kuin ihmeen kaupalla ennen hesarin tuloa kuuden aikaan (se oli myöhässä ;)) jonka jälkeen töihin repimään kytkintä lainaksi museolla tänään järjestettyyn Ilmailukirjallisuuspäivään, jossa yhtenä "featurena" toimintaansa esittelivät jälleen kerran Virtuaalipilotit – Virtual Pilots ry sekä Suomen Virtuaali-ilmailijat ry niin totaalinen väsymys on kiinni minussa kuin siamilainen kaksonen. Kun pääsin lähtemään museolta, kello olikin jo melkein yksi, sitten ruokakauppaan ja kotiin syömään. Tässä välissä olisi ollut aikaa nukkua kolmisen tuntia mutta jotenkin jumituin katsomaan kolmosen perheleffaa enkä sitten nukkunutkaan ennen kuin piti taas lähteä kotoa. Ajelin pari tuntia ympäri läntistä Uuttamaata, pääsin kotiin enkä vieläkään ole ollut lähelläkään sänkyä.

Tulkaa nyt joku pamauttamaan mua nuijalla. ;)