Festareita ja häitä
Perjantaina iltapäivällä hyppäsin hyvässä seurassa junaan ja matkasin Hämeenlinnaan Wanaja Festivaalia katsomaan. Alunperin suunnitelma oli viettää koko viikonloppu Hämeenlinnassa, mutta koska kiireessä olin unohtanut eilen vietetyn hääjuhlan, Hämeenlinnan visiitti typistyi vajaaseen vuorokauteen.
Vaikka tämä päivä on mennyt totaalisen kooman vallassa, viikonloppu oli oikein onnistunut – kun vain jaksaisi jossain vaiheessa käydä vielä läpi sadat eilen otetut kuvat häistä..
Tuossa muutama kuva perjantailta – valopäänä jätin järkkärin kotiin joten kuvasin sitten lainapokkarilla ja se näkyy valitettavasti myös kuvissa, en jaksanut edes yrittää säätää niitä.
Vaikka lauantaina olisikin ollut enemmän mieleeni ollut esiintyjäkaarti, tuo oli oikein mukava kokemus – pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni backstagelle sekä aivan liian lähelle kovaäänisiä lavan ja yleisön välissä. Ainoa viikonlopun harmitus tuli siitä, etten ottanut kunnon kameraa mukaan Hämeenlinnaan.
Ainiin – vaikka puku olisi voinut sopia paremminkin, siitä ei lopulta muodostunutkaan kovin suurta murheenkryyniä, kunhan edes seuraaviin bileisiin muistaisi hoitaa tilanteen hiukan paremmalle mallille. Häissä oli yllättävän mukavaa, tapasin mm. niin muutamia vanhoja tuttuja kuin entisiä naapureitakin sekä kovaa vauhtia aikuistuvan nuoren naisen, jonka lapsenvahtina olin yhden kesän arviolta 14-15 vuotta sitten.
Ainoa ikävämpi puoli häissä oli se, että erityisesti nuorempi väki alkoi hiljalleen kadota illalla kymmenen jälkeen ja bileet olivat käytännössä hiipuneet jo puoli tuntia ennen kuin juhlaparin limusiinikyyti tuli. Itseänikin yritettiin houkutella jatkamaan juhlimista ravintolassa Keravalla, mutta Sipoon korvessa taksin tulo kesti niin kauan että taksin lopulta saapuessa suunnaksi otettiin Helsinki ja oma sänky.
