MM-kisat (liikennehelvetti) ohi – vihdoinkin
Olen tietoisesti jättänyt tämän kirjoittamisen vasta kisojen jälkeen, koska omassa lähipiirissänikin on useita kisoista (jopa fanaattisesti) kiinnostuneita henkilöitä, suotakoon heille huvinsa..
Jo viime viikon lauantaina, eli kisojen ensimmäisenä päivänä, olin korviani myöten täynnä niitä. Ja tämä vain siitä yksinkertaisesta syystä, että elämä kivenheiton päässä Stadionista oli kisaviikon ajan yhtä tuskaa.
Toki osittain vikaa oli itsessänikin, kun en ajoissa ottanut asioista selvää oma-aloitteisesti, mutta oikeasti mm. tiedotus liikennejärjestelyistä kävelyiden ja maratonien aikana oli melko surkeaa. Tuohon kun lisätään mm. maalaiset, jotka lampaiden tavoin väistävät kolmion takaa tulevaa katkeamatonta autojonoa liikennevalojen ollessa vilkulla, maukas ja hermoja kutkuttava liikennekaaos on vain lämmittämistä vaille valmiina.
Ei olisi voinut olla kisaorganisaatiolle ylivoimaista tehdä esimerkiksi maratonkartasta myös sellaista versiota, jossa näkyisi selkeästi, kuinka liikkuminen on mahdollista (eli missä kadut on katkaistu kokonaan, ja missä ylityspaikkoja on), ettei olisi tarvinnut ajaa sokkona pahimpaan sumppuun toivoen, että sieltä pääsee jotenkin poiskin.
No, tuon ensimmäisen kisapäivän kävelyn (joku olisi voinut kertoa etukäteen, että kisat aloitetaan heti tuollaisella kaupungin seisauttavalla lajilla) pyrin kyllä visusti pysymään kaukana ratista ko. lajien aikana, eli kotona olleet katastrofisäilykkeet (yeah, right) saivat kyytiä. =D
Olen enemmän kuin tyytyväinen huomatessani muidenkin (Hesari tänä aamuna) toteavan, että vastaavanlaisia spektaakkeleja ei ole odotettavissa Helsinkiin pitkään aikaan, jos koskaan. Vaikka toisaalta, pitkän ajan päästä en toivottavasti enää asu kantakaupungissa, jollei nyt sitten satu löytymään sitä omakotitalotonttia Kaivopuistosta. ;)
