Kotiin — tai ei ehkä sittenkään…
Erityisesti nykyään elektronisten lentomatkalippujen, eli kotoisasti e-lippujen aikakaudella on mahdollista tehdä helposti lähes kaikille itseään kunnioittavien lentoyhtiöiden lennoille check-in jo vajaata vuorokautta ennen lennon lähtöä, vaikka kalsarit jalassa oman työhuoneen nurkasta niin halutessaan, ja näin välttää ikävät jonot lentokentällä.
Tähän saakka asiat ovatkin onnistuneet oikein loistavasti mutta tänään törmäsin omituisuuteen jota en todellakaan olisi saksalaiselta insinööriltä odottanut. Käydessäni läpi check-in -tapahtumaketjua hotellin sängyllä lojuen Lufthansan verkkopalvelu kyllä tunnisti molemmat matkustajat yksinään samalla varausnumerolla, mutta kun check-in oli toisen matkustajan osalta tehty loppuun, varausnumerolla ei enää päässytkään tekemään samaa toiselle matkustajalle (jolle prosessin aloittaminen oli ennen ensimmäisen matkustajan tietojen tallennusta mahdollista).
Esimerkiksi tulomatkan lentäneen SAS:in/Blue1:n järjestelmässä molemmat matkustajat näkyvät kerralla saman varausnumeron alla jolloin tuota ongelmaa ei ole. Aamulla onkin mielenkiintoista selvitellä miksi en pystynyt "chekkaamaan" itseäni ja tietääkö koko Lufthansan systeemi edes enää mitään sähköisestä lipustani..
Jos siis saksalaisen insinöörin tehokkuus suo, huomenna illalla pitäisi saapua Barcelonasta Frankfurtin kautta kotiin – saapa nähdä kuinka käy.
Loma
Saa nähdä pääsisikö uupumuksesta eroon ilman tohtoria, jotain tarinaa matkasta varmaan sitten myöhemmin.
Egosta Taivaaseen
Nyt se on sitten mediassakin joten kaipa asiasta voi mainita: Ympyrä sulkeutuu, Taivas ja Ego yhdistyvät. Egohan syntyi Taivaan digimediayksiköstä ja itsenäistyi lopullisesti vuoden 2006 lopussa täysveriseksi mainostoimistoksi ja nyt sitten mainostoimistojen toiminnot yhdistetään taas yhden nimen alle.
Viikon kuluttua
Viikon kuluttua olen Välimerellä matkalla kohti Gibraltarinsalmea. Erityisesti edelliseen kirjoitukseen viitaten loma tulee tarpeeseen ja siltä olisi tarkoitus tulla edes jollain tasolla parempana ihmisenä takaisin.
Menestyminen on aikaavievää (useimmiten)
Olen muutaman kuluneen kuukauden aikana puolipakosta miettinyt elämääni varsin monelta kantilta, erityisesti yrittämisen osalta. Jotenkin useiden ihmisten kanssa yrittämisestä puhuttaessa tulee sellainen olo, että monilla on jonkinlainen ennakkoasenne siitä, että yrittämisen pitäisi heti olla valtava menestys tai homma on jo mennyt pahasti metsään.
Jeff Atwoodin kirjoitus on aika hyvin rinnastettavissa mihin tahansa yrittämiseen vaikka esimerkit ovatkin nimenomaan koodaamiseen liittyviä – pitkästä aikaa oli mukava lukea ajatuksia jotka voi itse allekirjoittaa täysin, erityisesti nämä:
You will literally have to spend multiple years of your life grinding away at this stuff, waking up every day and doing it over and over, practicing and gathering feedback each day to continually get better. It might be unpleasant at times and even downright un-fun occasionally, but it's necessary.
But on some level, success is irrelevant, because the process is inherently satisfying. Waking up every day and doing something you love — even better, surrounded by a community who loves it too — is its own reward. Despite being a metric ton of work.
Coding Horror: Overnight Success: It Takes Years
Loma
Kuukauden päästä tähän aikaan pitäisi nautiskella elämästä omalla parvekkeella Välimerellä Atlanttia kohti kyntävän laivan kyydissä.
Tai siis ihan varmasti sijainti kuukauden päästä on Espanja, lennot on jo vahvistettu, mutta itse laivalle pääsystä ei vielä ole tullut vahvistusta.
Note to self
Älä osta enää Saarioisen Lasagnea. Siinä ei ole oikeaa lihaa.
(Vaikka laiskuuttani syönkin jonkinverran eineksiä tai puolivalmisteita, jätän yleensä ostamatta mm. ulkofilepihvit joiden painosta on vain 85% lihaa tai normaalisti naudanjauhelihasta tehdyt tuotteet, joiden "liha" on koneellisesti eroteltuja broilerinjämiä, kuten tuossa Saarioisen Lasagnessa.)
Lyhyesti
M&M: Yle pisti kauhu- ja mummolatehosteet jakoon
"Yleisradio avaa äänitehostearkistonsa kaikelle kansalle. … Ylen mukaan tehostearkiston tekee erityiseksi se, että tehosteet ovat pääsääntöisesti suomalaiseen kulttuuriin ja äänimaailmaan kuuluvia ääniä, joita kaupalliseen käyttöön tarkoitetuilta tehostelevyiltä on vaikea löytää."
Ylen äänitehostearkisto netissä: yle.fi/tehosto
Näin meillä Kampissa, osa 2
HS: Eerikinkadun Siwa ryöstettiin aseella uhaten
Saattaa jäädä jälkiolotilantorjunta/saunajuomat tänään ostamatta koska ei jaksa lähteä riittävän kauas löytääkseen kelvollista kauppaa jos tuo on nyt kiinni.
Sarjassa aiemmin: Näin meillä Kampissa
Kaikilla persoonillani oli mukava ilta
Eilen vietettiin käsittääkseni viidensiä blogaajien pikkujouluja ja tällä kertaa sain jopa aikaiseksi lähteä mukaan.
Lopulta kuitenkin kävi niin että ilta meni suurimmaksi osaksi pienemmässä seurueessa, jonka uudet tuttavuudet eivät olleet blogaajia lainkaan.
Kokonaisuudessaan siis melko suuri osa myöhemmin paikalle saapuneista blogaajista jäi tapaamatta vaikka olinkin paikalla lähestulkoon juhlien alusta aivan niiden loppuun (alkuperäisessä juhlapaikassa, myöhemmistä tapahtumista en tiedä).
Kaikilla persoonillani oli kuitenkin varsin mukavaa ja melko suuri osa niistä IRL-tuntemattomista blogaajista joita halusinkin tavata (erityisesti mainittakoon pni, Kriisi ja Oopa), tuli kyllä tavattua.
