Archive for September, 2004

Tunnustus

Jussi September 27th, 2004

Vieläkään ei ole hirveästi aikaa kirjoittaa, mutta tunnustanpahan tässä nyt sitten sen, että perjantaina nukahdin kirjoittaessani tänne tarinaa viimepäivien vaatteiden-osto-seikkailustani.

Jonkinlainen ennätys kai tuokin. ;)

Syy, jonka vuoksi juttua ei koskaan ilmestynyt tänne, on se että tämä rakas kannettavani on viimeisen kuukauden ajan takkuillut enemmän tai vähemmän ja tämä takkuilu esiintyy joko yksittäisten ohjelmien kaatuiluna tai vaihtoehtoisesti kokosinisenä ruutuna, kuten viime päivinä on ollut tapana. Koneen toinen (memtestin mukaan vialliselta vaikuttanut) muistikampa vaihdettiin jo kaksi viikkoa sitten uuteen, ja ongelmat katosivat väliaikaisesti alkaakseen kunnolla uudestaan viime viikolla. Odottelen kuumeisesti perjantaina täksi päiväksi luvattua huoltomiestä uuden emolevyn kanssa, toivottavasti emon vaihto korjaa tilanteen.

Ylipäätään olen kyllä Dellin palveluun äärimmäisen tyytyväinen, tosin ilmeisesti VoIP-tekniikalla Virosta virolaisten henkilöiden toimittama asiakaspalvelu on mielestäni jotenkin ikävä. En osaa kuvailla tarkemmin, mutta ainakaan ajoittainen kaikuminen yhteydessä ei ole lainkaan miellyttävää ja kyllä siinä virolaisittain väännetyssä soumen kielessäkin on jotain ahdistavaa..

Pinseri sooloilee ;)

Jussi September 16th, 2004

Samik oli näköjään säätänyt Päivän Pamauksen RSS-virtaa kertomatta siitä kenellekään lisäämällä päivitysajan blogin titleen, vaikka se tulee jo erikseen omassa kentässään.

Onneksi ei mitään, minkä fiksaamisesta ennalleen ei yhdellä regexpillä selviä. ;)

Elämä voittaa

Jussi September 12th, 2004

Kyllä tämä nyt pikkuhiljaa alkaa vaikuttaa sille, että onneksi pahoista peloistani huolimatta työputki ei veny ennätysmittoihin.

Kesäkuussa tuli 25 päivää yhtäjaksoista työputkea täyteen, nyt mittarissa on 21 päivää.. eipäs kun äh, tuohon kun ynnätään vielä ensi viikko mukaan, mittariin napsahtaa 26 päivää. Perhana, ei-niin-miellyttävä ennätyshän tästä kuitenkin tulee.

No, nyt olen kuitenkin löytänyt rajani, käytännössä kolmen viikon työputken vielä jaksaa (3 työviikkoa ja niiden välissä olevat kaksi viikonloppua), kun vain muistaa nukkua, mutta tuon jälkeen väsymys alkaa kyllä jo vaikuttaa - vaikka se ei välttämättä heti työtehossa näkyisikään. Perjantaina ja lauantaina töihin lähteminen oli jo selkeästi hankalampaa kuin aiemmin ja toisaalta nyt myös duuniin keskittyminen alkaa hiukan takkuilla.

Jossain vaiheessa lähitulevaisuudessa pitäisi kai viettää taas kesälomaa.. Kelitkään eivät juuri eroa siitä ajasta, jolloin viimeksi lomailin. ;)

Huh ja puuh

Jussi September 9th, 2004

Kaksi kolmesta isosta työprojektista minun osaltani periaatteessa kokonaan valmiita (tulin juuri äsken asiakkaan luota toimistolle, ihan oikeasti ;)). Enää yksi, jota sitten varmaan väännetäänkin vielä viikonloppukin, sitten pitäisi vähän helpottaa..

Eipä tällä erää muuta sanottavaa, kunhan bloggaan oman muistini tueksi. ;)

Hetki pimeydessä

Jussi September 7th, 2004

Luin juuri aivan sattumalta blogistanista löytämääni rakkaustarinaa kahdesta eri lähteestä.

Oikeasti juttu oli sellaista luettavaa alusta tähän saakka, että jumituin tähän työpisteeni ääreen yli tunniksi. Noin asioiden pitää tapahtua. Ehkä maailmassa on sittenkin oikeutta. ;)

Nyt muutamaksi tunniksi nukkumaan, puoli seiskaksi takaisin kustannuspisteeseen odottamaan, pysyykö nyt illalla päivitetty puhelinjärjestelmä pystyssä vielä aamulla.

Sixteen days and counting, do I need to say more?

Jussi September 6th, 2004

Otsikko kertookin jo kaiken. Ehkä mä joskus vielä opin, mutta kun toisaalta putken alun projekti oli niin mielenkiintoinen, että sitä teki suurella nautinnolla. Viime viikon loppupuoliskon projekti onkin sitten ollut jo enemmän tai vähemmän pakkopullaa, mitä nyt UTF-8:n kanssa on joutunut touhuamaan oikein kunnolla ensimmäistä kertaa.

Ainiin, nyt vihdoin auto on korjattu siten, että se luultavasti on taas aiemmin mainitsemieni kahden vian osalta ehjä - ne vinkuvat jarrut olivat sitten takana eikä huollolle ole aiemmin tullut mieleenkään vilkaista niitä, tähän saakka korjaustoimia oli tehty vain etujarruille. Itse en ollut pystynyt paikallistamaan äänen lähdettä, vaan olin vain kertonut jarrujen vinkuvan.

Entistä teknisemmät autot - askel taaksepäin

Jussi September 2nd, 2004

Kaikkihan ovat jo vuosia tienneet, että mitä uudempi auto on, sen vähemmän sille pystyy tekemään itse mitään. Ensinnäkin tuo johtuu autojen "älyllisestä" kehittymisestä, eli auto sisältää itsessään jo niin paljon älyä, että kouluttamaton rasvanäppisäätäjä saisi melko varmasti aina enemmän rikki (tai jotenkin muuten ei-optimaaliseen kuntoon) kuin korjattua. Toisekseen tuon ensimmäisen kohdan turvaamiseksi joissain malleissa on alettu harrastamaan moottorin piilottamista, eli konepellin alla on iso yhtenäinen muovikate, jonka reunassa on vain tuulilasinpesimen nestesäiliön täyttökorkki ja joskus ehkä jopa tilaa vaihtaa ajovalojen polttimot. "Parhaassa" tapauksessa moottorista ei näy vilaustakaan ilman huollon erikoistyökaluja. Toisaalta olen myös kuullut varsin uudesta automallista, jossa ajovalon polttimoa ei saa vaihdettua irroittamatta puskuria tms. muoviosaa, eli käytännössä polttimon vaihtoa varten pitäisi aina mennä huoltoliikkeeseen.

Miksikö minä kirjoitan asiasta? Oma jo reilun kolme vuotta melko moitteetta palvellut työsuhdeautoni on (loppu)kesän temppuillut melko epämiellyttävästi; jarrujen vinkumista on korjattu tähän mennessä kolme kertaa ja erilaisista käyntihäiriöistä olen valitellut ja viikko sitten perjantaina auto oli jopa huollossa nimenomaan tuon vuoksi (aiemminkin olen huoltojen yhteydessä asiasta sivumennen maininnut). Itseasiassa tuo edellinen huolto oli kyllä kaikkien turhien huoltojen äiti, odotin kuukauden huoltoaikaa kahden vian vuoksi, eikä kumpikaan poistunut huollon seurauksena. Jarrujen vinkumisen vuoksi varasin tämän viikon alussa ajan uuteen huoltoon ja sainkin sen yllättävästi jo ensi viikolle.

Tässä kuitenkin tullaan nyt siihen kohtaan, jossa tekninen edistys muuttuu huollon taantumukseksi: jos auto ei osaa itse kertoa, että moottorissa on jotain vikaa, ei autossa ole vikaa vaikka sen käyttäjä niin väittäisikin. Kun viimeksi hain autoa huollosta, minulle lyötiin käteen auton itsediagnostiikkapurkin antama raportti, jossa oli ainoastaan maininta muistaakseni jäähdyttimen tuulettimen ohjaustermostaatin viasta. Huollon työnjohtaja sitten sanoi, että koska itsediagnostiikka ei kerro mitään, he eivät pysty tekemään vialle mitään koska auton mielestä sitä ei ole olemassakaan.

Eilen illalla töistä kotiin ajellessani auto tuli järkiinsä ja alkoi itsekin uskoa, että ehkä se ei ole elämänsä kunnossa ja vihdoin itsediagnostiikka on löytänyt moottorista jonkin vian. No, tänä aamuna puhelin käteen ja ilmoittamaan huoltoon, että kun ensi viikolla tuon auton taas huollettavaksi, jarruhuollon tunnin kahvilassa odottamisen sijaan vaihdan omani sijaisautoon, enkä ota omaani takaisin ennen kuin molemmat viat on korjattu.

Saa nähdä tuleeko autosta ensi viikollakaan yhtään ehjempi, on aika epämiellyttävä tunne kun reilussa moottoritienopeudessa kuljettajalle tulee epämääräinen fiilis siitä pysyykö moottori käynnissä vai ei.